Paannejää – kaunista katsella – vaaraksi liikenteelle

Paannejäällä tarkoitetaan maan tai kallion pinnalle kerroksittain kertyvää jäätä. Se voi aiheutua maan pintaa pitkin virtaavan pintaveden jäätymisestä tai pohjaveden jäätymisestä veden purkautuessa maan pinnalle.

Paannejää voi olla kaunista katsottavaa, mutta tiellä ja tien reunassa se muodostaa ongelman. Paannejää haittaa tieliikennettä talvella eniten Utsjoella, Inarissa ja Kilpisjärvellä. Paannejään aiheuttama yllättävä liukkaus ja ajoradan kaventuminen voivat olla vaaraksi. Erityisesti epätasainen tien pinta, vaaralliset patit ja ajoradalle kertyvä sohjo haittaavat tieliikennettä. Paantamiselle herkkiä paikkoja ovat ojat ja rummut, joille tiealueen vesiä johdetaan.

Pätkämies paanteen torjunnassa

Paanteen torjunta on osa teiden talvihoitoa. Entisaikaan tiemestareilla oli töissä ns. pätkämiehiä. Nimensä mukaisesti pätkämies piti kunnossa sovitun kilometrimäärän soratietä kesät talvet. Syksyllä pätkämies kaivoi lapiolla rummun päät kuntoon ja suojasi paannerumpujen päät havuilla tulevaa talvea varten. Jäätyneitä rumpuja hän sulatti talvella rautaputken ja kuuman veden avulla. Vesi kuumennettiin isossa, puilla lämmitettävässä teräsastiassa, jota sanottiin mehumaijaksi. Työkaluna saattoi olla myös kullankaivajilta tuttu hakku, jolla hakattiin uria paannejään pintaan vesien johtamiseksi pois tiealueelta. Saattoipa pätkämiehellä olla repussaan räjähdysainetta ja tulilankaakin. Rummun sulatukseen pätkämiehellä oli monet konstit, sillä hän saattoi myös kaataa säkillisen suolaa rummun päähän ja peitellä kohdan heinillä. Suola auttoi joskus, joskus taas ei. Tämä pätkamiesten konsti ei enää nykypäivänä ole käytössä.

Uusi aika – uudet välineet

Paannejääongelmat ovat huomattavasti vähentyneet nykyisin, kun uusien teiden kuivatusjärjestelmät ovat parantuneet ja tiet on päällystetty. Tiepenkereet ovat korkeita ja pienet paanteet eivät liikennettä haittaa. Paanteiden torjunta ja siihen käytettävät välineet ovat kehittyneet huomattavasti sitten pätkämiesten päivien. Alusterällä varustettu kuorma-auto on usein nopein ratkaisu paannepaikan hoitoon. Myös tiehöylät, kaivinkoneet ja höyrynkehittimet ovat hoitourakoitsijoiden käytössä. Kaivinkoneet tyhjentävät keväällä ojia paannejäästä ja höyrynkehittimet ovat mehumaijoja tehokkaampi apu rumpujen sulatuksessa.

Paanteiden syntymistä torjutaan kuivatuksen lisäksi rakentamalla laskuojia, rumpuja ja ruoppaamalla ojia. Rakenteelliset paanneratkaisut, joilla ohjataan vesi pienimpiin putkistoihin, edistää päätien rummun pysymistä kuivana pakkasjaksojen aikana. Paannejää on enimmäkseen rakentamattomien teiden ongelma, mutta Pohjois-Lapissa se voi haitata liikennettä myös pääteillä. Myös aikainen lumentulo vähentää paannejään syntymistä.

Lähteet: Tiehallinto, Ylläksen maisematien lumiolosuhdetutkimus 2013 ja Kaitala Esa, opinnäytetyö 2004

Kuvat: Lapin ELY-keskus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s